Keskustelimme tänään luennolla paljon johjamisesta ja johtajuudesta sekä siitä millainen on hyvä johtaja. Arivioimme johtamista käsitteenä: mitä se tarkoittaa ja mitä siihen kuuluu. Lunnolla pohdittiin paljon hyvän johtajan ominaisuuksia ja käsittelimme sen teorioita. Käsittelimme, miten teoriat soveltuvat käytäntöön ja aiomme pohtia sitä lisää tämän päivän blogissamme.
Käsitteenä johtaja on konkreettinen henkilö, joka pystytään nimeämään, osoittamaan ja näkemään. Johtaja ei välttämättä tarkoita, että kyseessä on aina toimitusjohtaja/ yrityksen ylintoimihenkilö vaan se tarkoittaa myös alempia esimiehiä. Johtaja- käsitteen voi laajentaa yritysmaailman ulkopuolelle esimerkiksi politiikkaan ja siksi se on käsitteenä hyvin laaja. Johtajasta käytetään usein myös synonyymeja päällikkö, esimies, tiiminjohtaja ja ryhmänvetäjä.
Meidän mielestämme hyvän johtajan ominaisuuksia ovat:
Hyvän johtajan tulisi olla ulospäinsuuntautunut, sosiaalinen, vuorovaikutustaidot, tilannetajuinen, tasapuolinen, oman alansa/asiansa asiantuntija, organisointikykyinen, koulutettu ja kokemusta omasta alastaan. Johtajalta vaaditaan paljon ominaisuuksia mutta hänellä on on suuri vastuu joten häneltä voidaan olettaa näitä ominaisuuksia. Hyvällä johtajalla on aina päämäärä, jonka hän asettaa yhteiseksi tavoitteeksi. Muutamia esimerkkejä, jotka ovat meidän mielestämme hyviä johtajia Aleksanteri II (uudistuksia ajatellen), presidentti Martti Ahtisaari (rauhanneuvotteluiden takia) ja Matti Alahuhta (yritysmaailman ansioista).
Johtaminen on käsitteenä abstrakti ja se tarkoittaa sitä mitä johtaja käytännössä tekee. Johtamista on mm. innostaminen työtehtäviin, työtehtävien jakaminen sekä motivaation ylläpitäminen. Johtaminen on kokonaisuuksien hahmottamista/hallintaa mutta myös yksittäisten työtehtävien selvittämistä/tuntemista.
Johtajuus on eräänläinen karisma/aura, joka lähtee johtajasta. Se voi olla hyvää tai sitten huonoa. Hyvä johtajuus voisi tarkoittaa sitä, että johtajaan voi luottaa ja tuntevat olonsa rennoksi johtajan seurassa. Huono johtajuus on sellaista, että alaiset pelkäävät johtajaa ja luottamus on vähäistä puolin ja toisin. Huono johtajuus huokuu myös epävarmuutena (ei pysy sanojensa takana, ei uskalla tehdä isoja päätöksiä jne.). Se voi johtaa siihen, että tavoitteet ovat epäselviä ja työskentely ei toimi tehokkaasti.
Rationaalisuus tarkoittaa johdonmukaisuutta ja päätöksenteossa vaikuttaa järki eivätkä esimerkiksi tunteet. Johtaja pystyy selittämään toimintaansa järkiperäisillä syillä. Rationaalisuus liittyy voimakkaasti hyvään johtajaan ja hyvään johtamiseen. Rationaalisuus näkyy hyvässä johtajassa sillä tavalla, että hän ei käyttäydy mielivaltaisesti/arvaamattomasti ja hän pystyy olemaan rauhallinen sekä asiallinen tilanteessa kuin tilanteessa.
Olen samaa mieltä, että nuo piirteet ovat todellakin eduksi johtamisen suhteen. Tuttu kertoi, että heillä on muutamia toiminnallisia ongelmia työpaikalla, ja nyt johtamisen kehittäminen on seuraava 'projekti'. Jännä nähdä, kuinka se tulee menemään. https://educo.fi/johtamisen-kehittaminen/
VastaaPoista