Kulttuuridimensiot (4.11.)

Luennolla käsiteltiin valtaa, kulttuuridimensioita ja organisaatiokulttuuria. Käsittelimme organisaatiokulttuuria aiemmassa postauksessa (29.10.), joten käsittelemme sitä hieman eri näkökulmasta.

Valta ja auktoriteetti

Milgramin tottelevaisuuskokeessa havannoidaan valtaa ja auktoriteettia. Kokeessa henkilöt joutuvat antamaan sähköshokkeja ylemmän auktoriteetin käskystä. Alkuperäisessä kokeessa 1960- luvulla henkilöt olisivat suostuneet antamaan jopa hengenvaarallisia sähköshokkeja mutta kokeen tuloksia on nykyään kyseenalaistettu.

Meidän mielestämme kokeessa käy hyvin ilmi, että valta sokaisee helposti ihmisen. Auktoriteetin vaikutus ihmiseen jä hänen tekoihinsa on yllättävän suuri. Se voi johtua siitä, että ihminen siirtää tekonsa vastuun auktoriteetille. Ihmiset kuitenkin uskaltavat myös kapinoida auktoriteetteja vastaan jopa henkensä uhalla eli koe ei kuvasta koko ihmiskuntaa.

Valta siis sokaisee ihmisen helposti ääriesimerkkeinä voidaan käyttää natsi-Saksaa ja nykypäivän Pohjois-Koreaa. Näissä tapauksissa on nähtävissä vallan ja auktoriteetin negatiiviset puolet. Vallalla on suuri merkitys ihmisten elämään mutta miten valta/auktoriteetti voidaan saavuttaa? Sen saavuttamiseen vaaditaan voimakastahtoista johtajaa ja muiden ihmisten hyväksyntä. Totaalisen vallan saaminen ei kuitenkaan ole helppoa koska johdettava joukko on hyvin harvoin homogeeninen.

Valta ja auktoriteetti ei ole aina negatiivinen asia. Taitava johtaja käyttää valtaa organisaation hyväksi ja parantaa sen kilpailukykyä. Hyvä vallankäyttäjä osaa käyttää valtaa sillä tavalla, että toinen ei tunne oloaan alistetuksi ja hän ei ota valtaa itsestäänselvyytenä. Hän ymmärtää, että valta ei ole pysyvää vaan se voi murentua ja siksi sen eteen pitää tehdä töitä. Hyvä johtaja näkee, että hyvä valta perustuu molemminpuoliseen kunnioittamiseen.  

Valta ja auktoriteetti ovat asioita, joita ei voida sivuuttaa kun puhutaan johtamisesta. Ne näkyvät ihmisten välisessä vuorovaikutussuhteissa ja toiminnassa miltei päivittäin. Ajatuksemme tiivistää sanonta: Kansan ei pitäisi pelätä johtajiaan vaan johtajien tulisi pelätä kansaa.

Kulttuuridimensiot

Kulttuuridimensio on käsite, joka tarkkailee kansallisen kulttuurin ja organisaatiokulttuurin vuorovaikutusta. Kulttuuridimensioita on erilaisia ja jokainen käsittelee vuorovaikutusta eri näkökulmasta. Dimensionteorian avulla voidaan määritellä organisaatiokulttuuria. Luennolla käsiteltiin Geert Hofsteden ja Frans Trompenaarsin teoriota kulttuuridimensioista.

Yksi kulttuuridimensioista on esimerkiksi individualismi vs. kommunitarismi. Siinä on kyse siitä toimitaanko yksilönä vai yhteisönä. Tämä on nähtävissä kansallisessa kulttuurissa että organisaatiokulttuurissa. Esimerkiksi Suomessa yksilöllisyys on todella tärkeää kansallisessa kulttuurissa ja se heijastuu organisaatioihin. Suomalaisissa organisaatioissa työntekijä nähdään myös itsenäisenä yksilönä  ja oma-aloitteisuus on tärkeä vaatimus työntekijälle. Etelä-Euroopan maissa puolestaan yhteisöllisyys (perhe) on todella tärkeässä roolissa ihmisten elämässä. Se näkyy myös organisaatioissa esimerkiksi perheyritykset.