Vieraileva luennoitsija Anu Puusa kävi puhumassa johtajuuden kehittymisestä.
Johtajuus on kehittynyt pitkän ajan kuluessa mutta sitä on alettu tutkia akateemisesti vasta 1900- luvun alussa. Tarkastelemme muutamia yleisimpiä johtamisteorioita ja peilaamme niitä nykypäivään. Johtamisen teoriat ovat muuttunneet radikaalisti koska ennen työntekijä nähtiin koneen osana mutta nykyään työntekijän nähdään yksilönä.
Klassisen koulukunnan teorian mukaan tehokkuus oli avainasemassa kaikessa toiminnassa. Teorian periaatteita ovat pitkälle viety työnjako, työnjaon ja vastuunjaon selkeys, hiearkkinen valvonta, kapea valvontajänne.
Teorian sisällä vaikuttavat Max Weberin byrokratian "ihannemalli", Frederick Taylorin tieteellinen liikkeenjohto ja Henry Fayolin hallinnollinen koulukunta. Byrokratian "ihannemallin" mukaisesti rationaalisuus nähtiin menestyksen avaimena. Byrokratian tehokkuus pohjautui siihen, että virkoihin valittiin päteviä henkilöitä eikä sukulaisia. Byrokratian oletetaan toimivan kuin mekaaninen kone, jossa henkilöstä nähdään persoonattomana, joiden toimintaa on mahdollista ennustaa.
Frederick Taylor kehitti tieteelliseen liikkeenjohdon 1900- luvun alussa. Taylorin tieteellisen analyysin avulla työntekoa tehostettiin keräämällä tietoa ammattitaitoisilta työntekijöiltä ja tutkimalla heidän työmenetelmiään. Kerätyn tiedon avulla pystyttiin eliminoimaan turhat ja tehottomat työtavat ja kehittämään paras mahdollinen menetelmä jokaiseen työtehtävään. Taylorin teorian myötä kehittyi mm. urakkapalkkaus koska Taylorin mukaan ihmisiä motivoi raha.
Henry Fayolin mielestä oli tärkeää tutkia johtajia sillä hän uskoi esimiehellä olevan oikeus johtaa alaisiaan. Oikeus johtamiseen perustui organisaation hierarkkiaan ja Fayol uskoi, että kuri oli välttämätön johtamisessa.
(Akatemiasta markkinapaikalle - johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina)
Lähde: http://www.wpr.org/historian-industrial-revolution-gave-us-lunch-we-know-it
Meidän mielestämme klassisen koulukunnan periaatteet ovat osittain nähtävissä nykypäivänä organisaation tehokkaassa toiminnassa. Työntekijän näkökulmasta työtehtävien tarkka määritelmä, ammattitaitovaatimukset ja esimiesten antama ohjaus ovat tärkeitä työn suorittamisen kannalta. Työntekijän täytyy olla selvillä mitä häneltä odotetaan.
Klassisen koulukunnan epäkohtia ovat mielestämme työntekijöiden näkeminen persoonattomana massana, joilla ei ole arvoa eikä oikeuksia. Esimiesten rajoittamaton valta alaisia kohtaan ei johda organisaation tehokkaaseen toimintaan. Nykypäivänä klassisen koulukunnan periaatteet eivät toimi sellaisenaan länsimaissa. Kehitysmaissa on kuitekin nähtävissä edelleen klassisen koulukunnan periaatteet.
Ihmissuhdekoulukunta
Ihmissuhdekoulukunta sai alkunsa Elton Mayon Hawthornen tehtailla vuosina 1924-1932. Tämä teoria pohjautuu tieteellisen liikkeenjohdon näkökulmaan. Hawthornen tekemien kokeiden perusteella organisaatioteorioissa otetettiin huomioon tuotannon sosiaalisuus ja työn psykologisuus. Tutkijoiden tutkimuskohteiksi siirtyi rakenteiden sijaan sosiaaliset järjestelmät. Tämän kautta organisaatiot nähtiin sosiaalisina, teknisinä ja taloudellisina järjestelminä. Työntekijöiden motivaationa ei toiminutkaan pelkästään raha vaan työntekijöiden ympärillä oleva työyhteisö. Työntekijät alettiin nähdä yksilöinä, joilla on tunteet.
(Akatemiasta markkinapaikalle - Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina)
Positiivista tässä teoriassa on, että työntekijät alettiin nähdä yksilöinä ja työyhteisön merkitys ymmärrettiin. Nykypäivänä ei kuitenkaan nähdä riittävästi hyvän työyhteisön merkitystä motivaation ja organisaation tehokkuuteen. Työntekijöiden motivoituneisuus ja sitä kautta työn tehokkuus ovat avainasemassa yritysmaailmassa organisaation menestykseen.
On tärkeää muistaa, että teoriat ovat aina syntyneet silloisen yhteiskunnan tarpeista sekä tilanteesta. Jokainen johtamisenteoria on kulkenut yhteiskunnan kehityksen mukana. Esimerkiksi Suomi on käynyt läpi erilaiset johtamisen teoriat oman yhteiskunnallisen kehityksen myötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti